Maaseutuyrittäjyys elämäntapana

Toimimme Lahden Vihtjärvellä osana paikallista maaseutuyrittäjien yhteisöä jatkaen Vesalan sukutilan perinteitä aivan uudella tavalla. Yleisesti ottaen maaseutuyrittäjät voidaan karkeasti jakaa kolmenlaisiin ryhmiin, joita ovat monialaiset tilat, perustuotantotilat sekä maaseudun muut pienyritykset. Perustuotantotilat ovat keskittyneet maa- ja metsätalouteen, mutta monialaiset tilat harjoittavat näiden lisäksi myös muunlaista yritystoimintaa. Meidän toimintamme kuuluu näihin muihin maaseutuyrityksiin, koska toimintaamme harjoitetaan maaseudulla, muttemme ole varsinainen maatila. Vuonna 2010 maaseudulla toimi arvioiden mukaan yli 140 300 pienyritystä, mikä kertonee siitä, kuinka merkittäviä työllistäjiä tällaiset pienyritykset ovat maaseudulla, jossa työtä on muutoin monesti melko vähän tarjolla. Monelle maaseutuyrittäjyys on elämäntapa ja siten kiinteä osa elämää eikä ainoastaan ansaitsemiskeino. Näistä pienyrityksistä oli perustuotantotiloja noin kolmannes, monialaisia tiloja reilu 10% ja muita maaseudun pienyrityksiä hieman yli puolet kaikista maaseudun pienyrityksistä.

Maaseutuyrittäjyyden tukeminen

Maaseutuyritysten menestymistä tuetaan eri tavoin, esimerkiksi valvomalla yritysmahdollisuuksien etuja sekä pyrkimällä löytämään uusia menestymismahdollisuuksia. Kestävän kehityksen, ympäristöarvojen sekä monialaisuuden huomioiminen ovat tärkeitä huomioon otettavia näkökohtia, mutta samalla ne ovat myös mahdollisuuksia. Tukea on mahdollista saada uuden yritystoiminnan alkuvaiheessa sekä kehitettäessä tai otettaessa käyttää uusia innovatiivisia tuotteita tai tuotantomenetelmiä. Erilaiset kehittämisohjelmat pyrkivät parantamaan maaseutuyritysten kilpailukykyä. Muita kehittämiskohteita ovat esimerkiksi uusiutuvien bioenergioiden, kuten puuenergian, käytön sekä tuotannon kehittäminen ja puunjalostukseen liittyvän jalostusarvon kasvattaminen pienimuotoisen toiminnan osalta.

Maaseutuyrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

Muuttuva ja entistä kansainvälisempi yhteiskunta tuo maaseutuyrittäjille sekä haasteita että mahdollisuuksia. Monet maaseutuyrittäjät ovat joutuneet kasvattamaan yritystensä kokoa pakon sanelemana, jolloin esimerkiksi yrittäjän organisointitaidot ovat nousseet aikaisempaa tärkeämpään asemaan. Maaseutuyrittäjyyteen ovat vaikuttaneet niin erilaiset poliittiset muutokset, EU:n laajeneminen, uudenlainen kilpailutilanne kuin maailmankaupan vapautuminenkin. Uudet vaatimukset ja monimuotoistuneet toimintaympäristöt asettavat suuria haasteita myös maaseutuyrittäjien perheiden jaksamiselle sekä osaamiselle. Heidän työkykyynsä ja sen ylläpitoon tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Markkinavetoinen kysyntä on toisaalta kasvanut merkittävällä tavalla maaseudulla tuotettujen palveluiden ja tuotteiden osalta. Esimerkiksi elämysmatkailu ja lähiruoka ovat olleet viime vuosien nousevia trendejä. Kaupungistuneiden ihmisten kaipuu lähelle luontoa näkynee tässä kysynnän nousussa, samoin kuin ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Tilojen monialaistuminen on aikaisempaa tärkeämpää ja luo samalla uusia työpaikkoja.

Maaseutuyrityksen johtaminen

Monialaistuneiden tilojen johtamisesta on tullut maaseutuyrittäjien uusi haaste. Voimavarat tulisi pystyä kohdentamaan oikein ja tarvittavat lisäresurssit tulisi osata löytää ja niitä tulisi osata hyödyntää mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Asiakastyö sekä markkinointi ovat nousseet aikaisempaa keskeisempään asemaan.

Ylihajauttaminen saattaa aiheuttaa ongelmia, samoin kuin osaamiseen liittyvät kasvavat vaatimukset. Monialaistumisen ja toiminnan laajenemisen myötä myös byrokratia kasvaa. Samalla kasvaa suunnittelutyön merkitys sekä siihen hupeneva aika. Tiloja koneellistamalla sekä automatisoimalla on pyritty säästämään aikaa esimerkiksi peruskarjanhoitotöistä ja urakoitsijoita käytetään peltoviljelytöissä aikaisempaa useammin. Koneellistumiseen liittyy kuitenkin myös riskejä sekä suuria investointeja. Maaseutuyrityksen johtajaan kohdistuukin suuria paineita.

Nykyisin ainoastaan viitisen prosenttia monialaisista maaseutuyrittäjistä tekee tilan kaikki työt ilman ulkopuolisten apua. Perustuotantotilojen osalta sama prosenttiluku on kymmenisen prosenttia. Tämä kertoo ulkoistamisen, tilayhteistyön ja muiden yhteistyömahdollisuuksien laajasta hyödyntämisestä. 40-50% monialaisista tiloista sekä perustuotantotiloista on ulkoistanut vähintään osan johtamis- ja hallinnointitöiden kirjallisista töistä, kuten veroilmoituksen laatimisen ja kirjanpidon.

Tilayhteistyöstä on tullut aikaisempaa merkittävämpi osa tilojen toimintaa. Meillä tämä näkyy esimerkiksi siten, että hankimme osan suklaidemme raaka-aineista suoraan toisilta paikallisilta maaseutuyrittäjiltä tukien näin osaltamme heidän toimintaansa. Osa tilayhteistyöstä voi pitää sisällään esimerkiksi joidenkin koneiden hankkimisen yhdessä toisen tilan kanssa tai joidenkin tilan töiden tekemisen yhteistyössä. Tämä on monesti kustannustehokas tapa toimia, mutta asettaa samalla myös uusia haasteita töiden organisoinnin ja työnjaon osalta.